lauantai 21. tammikuuta 2017

The tuoli

Saatiin joululahjaksi ehkä jotain sellaista, josta olen vain haaveillut. Kerran sen jo melkein ostin hulluilta päiviltä, mutta en sitten kuitenkaan. Kuolattu sitä on kyllä monet kerrat huonekalukaupoilla ja olen mä siitä kai täällä blogissakin joskus puhunut, kun se täältä oli kerran bongattu. Kartellin Masters. Oijoijoijoi. 


Ja kuinkas sattuikaan. Päätimme ennen joulua heivata silloisen työtuolimme ja ostaa joulun jälkeen jokin ihan tavistuoli edellisen "johtajantuolin" tilalle. Onneksi ei tarvinnut lähteä tuolikaupoille, vaan saimme kantaa sen suoraan anoppilasta kotiin ja käyttöön. Aikalailla luksusta, etten sanoisi.

Ihan paraatipaikalla tuoli nyt ei tällä hetkellä ole, sillä työhuoneen ovi on useimmiten kiinni. Mutta joskus tästä tulee vielä ihan täydellinen tuoli eteiseen tai olohuoneen nurkkaan. Se joskus tosin saattaa olla jo lähempänä kuin uskoisikaan. Ja siksi blogikin on edelleen talvihorroksessa, nyt tapahtuu vähän liikaa ja liian samanaikaisesti. 

Eikö ookin kiva, kun en kerro mitään?


Paitsi, että Apulanta oli eilen ihan törkeen kova. Vieläkin on pieni angsti päällä siitä tykityksestä, huh.

2 kommenttia:

  1. Wau mikä tuoli.Nämä on niitä klassikkoja ja jos pääsee paraatipaikalle vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä wau! Haluaisin juurikin kerätä näitä yksittäisiä klassikoita, jotta niiden erityisyys ei kärsi :)

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!