tiistai 28. kesäkuuta 2016

Gluteeniton juhannuskakku

Perinteisesti mansikkaista britakakkua juhannukseen! Ainoa ero entiseen luottoreseptiin oli se, että tänä vuonna tein kakun täysin gluteenittomana ja laktoosittomana. Silti kuitenkin yhtä herkullisena ja aika nopeasti kahvipöydästä häviävänä...


GLUTEENITON BRITAKAKKU

Pohja
4 keltuaista
2dl sokeria
2dl perunajauhoja/gluteenitonta jauhoseosta
1tl leivinjauhetta

Marenki
4 valkuaista
1dl sokeria
mantelilastuja

2dl kuohukermaa
Marianne-rouhetta

mansikoita
mintunlehtiä

Erottele keltuaiset ja valkuaiset.
Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.
Lisää jauhot.
Levitä taikina pellille.
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
Lisää sokeri.
Levitä marenki pohjan päälle ja ripottele pintaan mantelilastut.
Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta on saanut vähän väriä.
Anna jäähtyä.
Paloittele pohja osiin ja laita kermavaahtoa ja mansikoita väliin.
Koristele ja hotki.


Itse tein kakun tuplana, sillä syöjiä oli sen verran paljon ettei yksinkertainen annos oli riittänyt mihinkään. Pohjaan olisi voinut lisätä vielä vähän voita, jotta se olisi ollut vielä astetta mehukkaampi. Mutta tällä kertaa kaapista löytyi nämä ainekset, joten ihan hyvin kakku meni alas näinkin. 

Britakakku on se yksi ja ainoa kesäkakku. Pavlova tulee kyllä hyvänä kakkosena, sitä taidan tehdä seuraavaksi kun on taas kakulle aihetta! 

torstai 23. kesäkuuta 2016

Sadepäivänä

Ja taas sataa. Tämä Suomen kesä on kyllä ihan kummallinen, kun joka toinen päivä sataa ja joka toinen paistaa. Jos siis vanhat merkit pitävät paikkansa, huomenna juhannusaattona pitäisi kai olla siis aurinkoista. Ainakin hope so!

Meillä sadepäivät pelastaa nykyään tablettitietokone. Pitkään olin sitä mieltä, että meillehän ei sellaista pojille tule eikä poikia opeteta teknologiamaailmaan vielä hetkeen. Meille riittäisi  kotona lastenohjelmien katselu telkkarista, ja matkoilla kannettavasta tai puhelimista. Mutta joskus kevättalvella latasin kiukkupäivän päätteeksi omaan puhelimeeni muutaman lastenpelin ja kun se pienen hetken pelaaminen pelasti niin vanhempien kuin poikienkin hermot, päätettiin hankkia tabletti.  


Meillä tabletin käyttö on kuitenkin melko rajattua. Siihen ei ole ladattu kuin vain muutama peli ja nekin suurimmaksi osaksi opetuspelejä. Tablettia käytetään päivällä noin puolisen tuntia pelaamiseen ja illalla toisinaan saman verran ohjelmien katseluun. Meillä on myös sääntönä, että aina ensin täytyy pelata jotakin opettavaista peliä ja vasta sen jälkeen esimerkiksi autopeliä tai vastaavaa. Useimmiten käykin niin, että pojat innostuvat enemmän juuri näistä opetuspeleistä ja koko peliaika meneekin siinä. Suosikkeja peleistä on tällä hetkellä Ekapeli sekä erilaiset matemaattisia taitoja harjoittavat pelit, esimerkiksi Lolan matikkajuna. 

Koen, että ainakin meidän poikien matemaattiset ja kielelliset taidot ovat kehittyneet pelaamisen myötä aivan valtavasti. Toki pojat tunnistivat kirjaimet ja numerot jo ennenkin, mutta nyt niitä osataan jo laskea ja lukea. Ekapeli opettaa myös hyvin rahan arvoa ja käyttöä, joten tällä hetkellä pelaamisesta on mielestäni vain hyötyä, eikä vain kiukun selättämisessä. Pojat ovat myös ihan älyttömän taitavia koneen käsittelijöitä ja he hoksaavat todella nopeasti pelin idean. Pelaaminen sujuukin ihan itseohjautuvasti.


Toki siis tablettia saa pelata muulloinkin kuin vain sadepäivänä. Varsinkin pidemmillä automatkoilla tabletti on pelastus! Ja vaikka meillä on näitä tabletteja vain yksi, ihan muuten tarkoituksella, niin silti siitä ei olla vielä kertaakaan tapeltu. Halusin, että pojat oppivat myös siihen, että kaikkea ei tarvita aina kahta ja tavaroita täytyy myös oppia jakamaan. Myös, jos tablettia ei osata nätisti käyttää, se menee hetkeksi jäähylle. Ja myönnetään, onhan se aika hyvä kiristyskeino noille vintiöille...

Kuitenkin tabletin suurimmat kuluttajat olemme iltaisin me vanhemmat. Milloin siitä selataan nettiautoa uuden auton löytymisen toivossa tai lueskellaan iltalehteä. Näin jalkapallohuumassa on myös netflix aika kovalla käytöllä, sillä olen aika koukussa Outlanderiin. Ja no, on siihen tablettiin ladattu myös ihanankamalan koukuttava 2048. Paras peli ikinä! 


Miten teillä suhtaudutaan alle kouluikäisten lasten pelaamiseen?

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Voihan täydellisyys!

Viime perjantaina mulla oli heikko hetki. Illan päätteeksi istuskelin koneella ja selailin nettikauppojen tarjontaa. Ja sitten kävi se, jota pelkäsinkin. "Mä en aio ostaa yhtään mitään koko kesänä" -periaate menetti samantien merkityksensä ja seuraavaksi olinkin jo syöttämässä visakortin numeroa ja painamassa hyväksy tilaus


Nike air max 90 ultra. O M G. Ja se on siinä. Kenkärakkautta parhaimmillaan, ah en kestä!


Niket nro 6 siis in da house eikä muuten tasan ole viimeiset. Oon niin pahasti koukussa, että jopa mun oppilaat on tietoisia tästä ongelmasta...Kevätjuhlassakin sain kaiken kansan edessä tästä tunnustusta! Seuraavaksi haluan kyllä ne varrelliset airmaxit, ehkä jopa kiilakorolla. Mutta nyt mä ihan oikeasti en osta enää mitään. Koskaan milloinkaan. Ehkä.


Uusilla kengillä viikonloppuun, moi!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Viisastelijat

Eino sanoi minua kakkapääksi. En halua olla kakkapää.

Isi kuuntelee suomipoppia ja äiti radiorokkia. Äiti on kovis.

Miten minä oikein mahduin sinne äitin ja isin ajatuksiin ennen mahaan menoa?

Äiti on kans välillä ihan kiva, ja mä rakastun äitiin taas huomenna.


Luuletko sinä, että minä muka tottelen sinua? En minä ole sinulla töissä.

Äiti miks sun häämekko on valkoinen, vaikka tykkäät mustasta?

Minä vien sinut vankilaan niin saat olla ihan rauhassa.

Jos sanoo toista tyhmäksi on itse. Niinkuin isi.

Äiti ei tykkää kainalopieruista. Äiti tykkää vaan niistä mitkä tulee pepusta.


Voitko laittaa ryhmähaun. Ei sitä mikä on areenassa vaan sen mikä on viapleissä. Siinä on raider.

Äiti tarvitsee aamulla kahvia. Muuten äitistä tulee tosi kiukkuinen.

Laita ponnari, olen jalkapalloilija.

Isi on kaikkein suurin pomo, sinä et ole yhtä iso kuin isi.

Ei tuo ole mikään vauvalammas. Se on karitsa.

Minä lupaan muistaa ensi kerralla olla varovainen.


Joopa joo. Että tällaiset viisastelijat meillä täällä. Herrat vie meitä vanhempia kyllä ihan kuusnolla näillä jutuillaan. Välillä kun yrittää olla ihan tosissaan ja komentaa, niin useimmiten jätkät sanovat niin nasevasti vastaan, että nauruksihan se menee. En vaan yhtään tajua, että mistä ovat tällaisen viisastelun ja terävän kielen oppineet...

Aurinkoisia päiviä!

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Täällä hoi!

No hei vaan hei! Olen Johanna ja olen ollut erittäin laiska bloggaaja. Olen viimeksi kirjautunut koko bloggeriin 3.5. enkä enää edes muistanut koko palvelimen salasanaa. En ole lukenut kenenkään blogia pitkään aikaan enkä ole itseasiassa suonut edes tälle omalle blogilleni ajatustakaan viimeiseen kuukauteen. Syy on sama vanha, kiire. Nyt on kuitenkin loma ja sitä aikaa pitäisi kai sitten vissiin olla aktivoitumiseen...Ensimmäisen lomaviikon päätin pitää edelleen lomaa myös tästä ah niin koukuttavasta blogimaailmasta. Tässä nyt kuitenkin taas olen ja teitäkin näyttää siellä edelleen ihan hyvin olevan, mahtavaa! 

Jos siellä nyt kuitenkin on joku täysin uusi lukija, niin ehkä pieni ja tiivis esittely on paikallaan. Ja ehkä muuten myös muistutuksena teille olemassaoleville lukijoille, että kuka mää oikein olen. 

Olen siis Johanna. Melkein 30vee. Olen insinöörin vaimo. Meillä on kaksospojat, ihanat riiviöt, kohta 4vee. Olen opettaja, joten nyt kesällä pakotetusti ihan mielelläni kotiäiti. Harrastan liikuntaa ehkä vähän liikaa, mutta niin tekee meidän koko perhe. Rakastan kenkiä, kahvia ja korvapuusteja. Himoitsen milloin mitäkin kaunista sisustusesinettä ja mulla on ihan kamala autokuume. Taas. Olen vähän ekohippi ja badassbitch. Lempivärini on musta, mutta kesällä myös harmaa ja valkoinen on ihan ok. Puhun turkulaisittain, vaikka asutaankin tamperelaisittain. Kirjoitan Talonpuolikas-blogia säännöllisen epäsäännöllisesti ja olen hyvinkin suorapuheinen ja sarkastinen. En osaa hoitaa kukkia, en edes kaktusta. 

Siinä tärkeimmät speksit. Tervetuloa uudet ja vanhat, nyt koitan ryhdistäytyä!


Oho hups. Siis DIPLOMI-insinöörin vaimo. My mistake...