Mihin tämä aika oikein menee? Öö, no elämään kai. Päivät kuluvat vauhdilla ja illat sitäkin nopeammin. Viikonloppuisin ehtii hetken hengähtää, mutta nekin vapaapäivät soljuvat eteenpäin kaameaa tahtia. Vähän taas siis selittelyä blogihiljaisuuteen ja arvaattekos mitä, ei se hiljaisuus tähän lopu. Kevään kiireisimmöt viikot ovat käsillä enkä omilla toimillani ole tehnyt niistä yhtään sen iisimpiä. Salitreenit jatkuu normaalisti, juoksukausi painaa päälle, töissä kiire vaan lisääntyy, haku on päällä ja mies karkaa Barcelonaan. Ensi viikonlopun Indiedaysin inspiraatiopäivätkin ja sitä kautta puolivuosittainen hesapäivä jäävät väliin kiireilyn vuoksi. Että joo, on tässä vähän "jotain".
Ja se jotain sai jatkoa viikko sitten, kun Apelle iski vesirokko. Onneksi siitä selvittiin ihan suht kevyesti, mutta Einolle ei sitä ole vieläkään tullut. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä se siis ilmestyy meille toisen kerran vielä tässä ihan lähiaikoina. Ja mun tuurilla just silloin, kun olen pari päivää yh. No, mitä pienistä!
Ja kaiken lisäksi mulla lyö ihan tyhjää. En keksi mitään muuta kirjoitettavaa kuin tällaista tyhjänpäiväistä diipadaapaselittelyä. Meille kuuluu ihan hyvää, ei siis mitään uutta ja mullistavaa puolikkaassa talossa. Ei mitään järisyttäviä hankintoja tai tajunnanräjäyttäviä reissuja. Mä oon vaan niin tylsä, että kaikki on vaan ihan tavallista. Mutta hei, jos teillä on ideoita, niin bring it on! Vai onkohan ketään enää edes linjoilla..?
Nyt on pakko taas sykkiä eteenpäin. Tiistaiksi pistarit ja huomiselle yks palaveripöytäkirja. Palataan taas. Joskus. Pusipusi.
Voi harmi, että et pääse tuleen tonne Inspiration Day:hin :( Ois ollu kiva törmätä! :)
VastaaPoistaMeillä meni tasan kaks viikkoa siitä, kun Vilman rokko alkoi, niin sit tuli Alinalle :) Alinalle se rokko tulikin sit vähän pahempana! Tsempit!
No niin kävi sitten meilläkin! Tasan 2vkoa ja Einolle iski perjantaina :D ja pahempana kuin Aapolla! Jännä...
PoistaOlis ollut kyllä kiva nähdä, ensi kerralla sitten :)
Mitäpä tuohon sanoisi... Armollisuutta itselleen ainakin minä opettelin kantapään kautta lasten ollessa pieniä. Rajaus toimii minulla. Sekä kuvissa että elämässä. Terveisin Tuija
VastaaPoistaSitä tässä tarvitaan! Tosin kuten oli puhetta, tykkään pitää itseni kiireisenä ;)
PoistaKiitos Tuija!
Hei.Täällä aina säännöllisesti käyn kattoon ootko päivitellyt kuulumisia. Minusta on parempi se, että käyt silloin tällöin päivittään kuin että lopettaisit kokonaan bloggaamisen. Meidän elämä on niin samankaltaista , että tää on mun suosikki blogi, koska onhan se vertaisuus niin huikeeta :) Poikien pyörät näyttävät kivoilta, mistäs ootta löytäneet ne ?
VastaaPoistaKiitos Ellu, onpa kiva kuulla :) vertaistuen avulla selviää kyllä tosi pitkälle, eikä varmasti ilman sitä edes selviäisi! Ehkä jatkan siis tällä samalla linjalla, en ehkä edes pystyisi lopettamaan!
PoistaPoikien pyörät on ihan Prismasta, oisko Jupiter -merkkiset...