sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Be my valentine?

Mulle jokainen päivä on ystävänpäivä. Jokaisena päivänä on oikeus juhlia ystävyyttä ja olla kiitollinen jokaisesta ystävästä, jonka on elämänsä aikana onnistunut kohtaamaan ja löytämään. Mutta silti olen tänään ollut vähän lässymmällä tuulella ja tehnyt vohveleita, koska ne on sydämen mallisia. Tänään käytiin myös pitkästä aikaa koko porukan voimin syömässä ulkona, mutta ei ystävänpäivän takia, vaan koska me haluttiin ja teki mieli jotain muuta kuin makaronilaatikkoa. En saanut kukkia tai suklaata, mutta sain aamulla kolme halausta ja kolme suukkoa, niinkuin jokaisena muunakin aamuna. Ystiskortit jäi sairastelussa lähettämättä, mutta muutamat viestit ja puhelut lähti tänään niille kaikkein tärkeimmille. Ei niinkään siksi, että on 14.2. vaan siksi, että tuntui hyvältä toivottaa mukavaa päivää. Ystävien juhlinta jatkuu omalta osaltani ympäri vuoden, tänään oli siis tavallaan ihan normisunnuntai.


Pusipusi ja halihali.

2 kommenttia:

  1. Onpa romantiikkainen kuva! Sinä se osaat yllättää. :) Hyvä motto! Samaa mieltä olen. Arjen kohtaamiset ovat tärkeimpiä eivät vain juhlahetket, joissa ollaan hymyhuulin vaikka hammasta purren. Ystävällisin terkuin Tuija ps. en saanut minäkään lahjoja, mutta rakkautta senkin edestä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah lupaan ettei toistu ;) ei vaan, joskus sitä vaan on hövelimmällä tuulella! Toivottavasti nähdään pian.

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!