tiistai 20. lokakuuta 2015

Jalkalampun paluu

Alkaa olla käsillä ne ajat, kun saadaan vihdoin tuoda kahden villiviikarin tieltä varastoon viedyt tavarat takaisin omille paikoilleen. Koti alkaa vihdoin näyttää kodilta eikä taaperoturvalliselta pehmeältä huoneelta. En muuten edelleenkään siedä tuota taapero -sanaa, ihan järkky. No siis kuitenkin. Siinä vaiheessa, kun pojat alkoivat liikkumaan enemmän ja vauhtia alkoi tulla lisää, karsimme aika reilulla kädellä kaiken ylimääräisen pois. Sohvapöytä lähti, alle metrin korkeudelta hävitettiin kaikki ja olipa sohvakin välillä käännettynä väärinpäin. Kuitenkin täytyy koputtaa puuta, että suuremmilta vahingoilta on säilytty eikä edes portaissa olla kertaakaan kompuroitu. 

Uusimpana paluumuuttajana oli viime viikonloppuna olohuoneen jalkalamppu. Ikean (yllätys...) Ästorp palasi takaisin meidän makuuhuoneesta olkkarin nurkkaan lepakkotuolien viereen, ja voi että kyllä tykkään! Lamppu nyt ei ole mikään maailman tukevin, mutta ainakin toistaiseksi pojat on antaneet sen olla ihan rauhassa. Mitä nyt toisinaan käydään laittamassa siihen valo ja mennään lepakkoon lukemaan kirjaa. 


Lampun lisäksi poistimme taaperokodistamme juniorituolit alkusyksystä. Reilun vuoden käytössä olleet junnutuolit lähtivät kiertoon ja pojat istuskelevat nykyään ihan aikuisten tuoleilla. Ja meidän ruokailuryhmä on vihdoinkin kokonainen! Myös alakerran porttia pidetään usein auki, koska ei ne portaat vaan kiinnosta jätkiä enää. Enää ei myöskään ole niin tarkkaa, että "kiellettyjen huoneiden" ovet ovat kiinni eikä tarvitse siis pelätä vessanpönttökatastrofia, jos se ovi sattuu jäämään auki. Pojat ovat myös oppineet, että äitin tai isin tavaroihin ei kosketa, joten jopa silmälasit voi joskus jättää lipaston päälle tai kahvikupin ruokapöydälle. Sohvapöydällä nyt ei edelleenkään voi pitää esimerkiksi kynttilöitä päiväsaikaan, mutta se on aika pientä.


Toki pitää muistaa, että välillä on niitä päiviä, kun ei vain kuunnella eikä missään ole mitään järkeä. Silloin lentää palapelin palat pitkin keittiötä, sohvalta löytyy käsilaukkuni sisältö ja työhuoneen kaapista on vedetty alas kaikki isin koristeautot. Mutta hei, olohuoneen lamppu on taas paikoillaan ja silmä lepää taas inasen enemmän täällä talonpuolikkaassa.

6 kommenttia:

  1. Näyttääpä tuo lappu hyvälle! Ikeassa koskaan tuohon ole huomiota kiinnittänyt, mutta nyt täytyy laittaa ostoslistalle seuraavalle reissulle :) ps. minkä levyinen varjostin teillä siinä on? Ihana, aito blogi sinulla! Selasin heti kaikki postaukset läpi,ja kiitti samalla daimkakku reseptistä,menee kokeiluun. Iloa syksyyn! :)
    Ellen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin taisin joskus alunperin bongata tämän lampun jostain blogista :D Varjostin on noin 45cm.

      Kiitos ihanasta kommentistasi Ellen :) nautinnollisia hetkiä daimkakun parissa ja mukavaa syksyä!

      Poista
  2. Aivan ihana lamppu, meni mullakin samantien ostoon! Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä tykkään myös! Ja varjostinta vaihtamalla saa muutettua tyyliä aika helposti :)

      Poista
  3. Löysin blogisi ja jäin heti lukijaksi! Hauska sattuma, tuo sama valaisin on tehnyt meidänkin kodissa paluumuuton varastosta olkkariin vähän aikaa sitten.

    Mulla on itselläni kaksossisko ja aina mielenkiinnolla luen kaksosarjesta. Tosin mekin ollaan ihan vaan samanikäiset sisarukset, tosi erilaisia kaikin puolin. Itselläni on 3-vee poika, ja samoja teemoja tulee pyöriteltyä. Meillä kans just luovuttiin juniorituolista, sisustuksellisesti ihan jees. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kiva kuulla! Tervetuloa joukkoon :) yllättävän nopeasti se aika kuitenkin tulee, että kaikesta ylimääräisestä karsimisesta voi luopua ja sisustukseen saa alkaa taas panostaa.

      Mukavaa joulun odotusta :)

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!