perjantai 25. syyskuuta 2015

Onko nyt viikonloppu?

No on. Se fiilis, kun saat 13:05 sanoa viimeisellekin esiteinille hyvää viikonloppua ja käskeä se lähisiwaan karkkiostoksille. Se fiilis on vaan aika mahtava, koska siitä tietää että on perjantai ja edessä on pari päivää vapaata. Toki  siis kotiin ei pääse vielä ainakaan tuntiin, koska on pakko laittaa monistuskone raksuttamaan ensi viikon kokeita ja maanantaille pitää valmistella bilsaan jotain toimintaa. Tällä viikolla mua kusetettiin ihan täysillä nyysimällä patterit tykin kaukosäätimestä, joten ensi viikolle on siis mun vuoro keksiä joku hyvä källi ja saada hämmennystä aikaiseksi. Ehkä läväytän niille matikan yo-kokeet eteen heti kasilta maanantaiaamuna. Näin siis meillä hoidetaan tätä sivistämispuolta.


Jotenkin nämä viikonloput ovat nykyään ihan ensiarvoisen tärkeitä. Viikot menevät niin nopeasti ja samalla rutiinilla, joten viikonloppuisin olisi ihana saada mennä vaan flown mukana eikä stressata mistään. Ehkä siinä on sekin, että arkisin mennään aika pitkälti miehen kanssa läpystä vaihto -periaatteella eikä sellaisia iltoja ole juuri koskaan, että oltaisiin vaan kotona. Tuleva viikonloppu onkin ensimmäinen weekend kesän jälkeen, kun meillä ei ole mitään sovittua ohjelmaa. Aika vapauttava fiilis! Toki faktahan on se, että ihan vaan kotona ei koko viikonloppua jaksa olla, vaan viimeistään sunnuntaina on jo pakko poistua huudeilta ja lähteä ihmisten ilmoille.

Tänään vietettiin ilta poitsujen kanssa kolmistaan, kun isi lähti katsomaan jääkiekkoa. Vaihdettiin lakanat, kylvettiin, väriteltiin ja herkuteltiin tuoreilla sämpylöillä. Kun ne höppänät äsken vihdoin nukahtivat, saan tässä hetken vielä nauttia ylhäisestä yksinäisyydestä, joka on muuten aika mahtia sekin. Tänään kotimatkalla perinteisellä herkkujenhakureissulla sain aivopierun ostaa suklaalevyn sen normaalin irtokarkkipussin sijaan. Tiedoksi siis tietämättömille, että en yleensä ikinä osta suklaata, koska en vaan tykkää siitä. Sen lisäksi keitin äsken teetä ja sytytin parit kynttilät. Luksusta arkeen, vaikka päällä on kymmenen vuotta vanhat Adidaksen verkkarit ja aamutakki,  jossa on näköjään tahra. Ihan sama, nyt on viikonloppu ja aion viettää loppuillan sohvannurkassa, vaikka olisi miljoona muutakin hommaa odottamassa.


Tgif ja moro.

2 kommenttia:

  1. Viikonvaihdetta odotan aina vain enemmän ja enemmän. Kotona on nytkin ollut mukana levätä ja touhuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne kaksi päivää tulevat vaan niin tarpeeseen. Mutta miksi huomenna on jo maanantai?

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!