tiistai 5. toukokuuta 2015

Liikenteessä

Viime perjantaina eli vapunpäivänä lähdettiin käväisemään läheisessä liikennepuistossa. Pojat saivat kevään alkumetreillä potkupyörät ja niillä käytiin vähän kruisailemassa ja ihmettelemässä liikennemerkkejä. Potkupyörät ovat olleet ihan täysi menestys ja meidän ulkoilut ovatkin viime aikoina olleet lähinnä potkutteluja ympäri pihaa. Aapo hoksasi potkupyörän idean ihan samantien ensimmäiseltä potkaisulta, mutta Eino on tarvinnut hieman lämmittelyaikaa ja ottikin tuntumaa potkutteluun ensimmäistä kertaa vasta tuolloin liikennepuistossa. Sitä ennen poitsu on tyytyväisenä vain talutellut ja kiillottanut pyöräänsä. 


Pojat ovat jo hyvin perillä liikennesäännöistä. Pyörällä mennään tien reunassa vain kävelytiellä ja omassa pihassa voi pyörällä potkia. Muualla pyörää pitää taluttaa eikä kotirinnettä alas saa koskaan mennä yksin. Kypärä pidetään aina päässä, kun pyörät ovat käytössä eikä autojen lähellä saa potkutella eikä myöskään nurmikolla. Jos näin pienenä takoo nämä järjen äänet päähän, niin eiköhän sitten isompana osata käyttäytyä liikennesääntöjen mukaisesti. Ainakin toivon niin.

Mietimme pitkään, hankimmeko pojille nyt kevääksi potkupyörät, kolmipyöräiset vai apupyörälliset ensipyörät. Olimme kuitenkin kuulleet niin paljon hyvää potkupyöristä ja niiden tehosta tasapainottelun opettelemisessa, joten päädyimme tilaamaan siis pyörät ilman polkimia ja apupyöriä. Pyörät ovat luonnollisestikin mustavalkoiset (vaikkakin ihan sattumalta, oli vain hyvä tarjous) ja merkiksi valikoitui Stiga ilman sen suurempia vertailuja. Päätös perustui suhteellisen halpaan hintaan ja hyviin ominaisuuksiin. Näillä me pärjäillään kyllä ainakin ensi kesään!


Iltapäivä liikennepuistossa oli siis aikamoisen mahtava ja sinne mennään ihan taatusti pian uudestaan. Puiston yhteydessä oleva leikkikenttä oli sekin kovassa käytössä ja viime aikojen merirosvo-innostuksen johdosta kiipeilytelineen ruori ja tähystystorni taisivat kuitenkin olla reissun parasta antia. Tai no ehkä voiton vei kuitenkin leppäkerttu, jota jaksettiin ihmetellä ja siirtää kädestä toiseen. Kunnes Aapo päätti murskata sen sormiensa väliin. Ei leppäkerttu lennä enää. Ei lennä ei...

2 kommenttia:

  1. Voi että, miten ukoista on tullut isoja poikia! Ihania hurmureita! Tuosta sanallisesta arkusta olen suorastaan kade :D Mukavaa kevättä ja tsempit viimeisiin viikkoihin ennen lomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä itse tajua kuin kuvista, miten isoja pojat jo ovat! Kaksi viikkoa enää, loppurutistus :) Tsemppiä Maikki ♥

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!