perjantai 12. joulukuuta 2014

Kyllä äiti ymmärtää, mitä minä puhun.

Meille on viime aikoina muuttanut kaksi papupataa. Jatkuvaa pölinää kuuluu ruokapöydässä, automatkoilla, nukahtaessa, leikkien lomassa ja potalla istuessa. Viiden minuutin hiljaisuus on jo aikamoista saavutusta meidän poitsujen kesken, ja melkeinpä ainoa hetki ilman höpötystä on katsellessa Petteri Kaniinia tai Viirua ja Pesosta. Kaikki muut lastenohjelmat selostetaan tietysti mukana! Jos ei muuta sanottavaa keksitä, niin ainakin äiti kato ja mikä toi on ovat ne, jotka sieltä sohvan pohjalta kuuluvat tasaisin väliajoin.

Ensimmäiset parin sanan lauseet meillä taidettiin kuulla viime keväänä ja nyt selitetään jo pitkiäkin juttuja. Viiden sanan lauseet on jo ihan arkipäivää ja useimmiten sanat ovat vielä ihan oikeassa järjestyksessäkin. Äiti oottaa tässä, minä juon vielä vähän maitoa. Niin juuri, minä. Ei suinkaan mää tai mä, vaan minä. Meidän pienet sanasepot puhuvat itsestään aina kirjakielellä tai sitten kolmannessa persoonassa. Minä olen Aapo, Aapo tykkää isistä. Mikään tietoinen suuntaus tämä ei ole, sillä me aikuiset kyllä puhumme ihan sillä turumurteel ja niinpal vääntäen ettei ol tosikaa.


Pojilla on kuitenkin muutamia sellaisia sanontoja ja sanoja, joita vain minä tai sitten isi ymmärtää. Ihan aina isikään ei kyllä ole kartalla, mitä jätkät selittävät. Näitä omia sanoja on kerääntynyt tässä aikojen saatossa jo melkoinen joukko, joista osa on jo unohdettukin, mutta seuraavat ovat edelleen käytössä lähes päivittäin:

troto - peräkärry
bani - banaani
piippu - ketsuppi
haakka - haarukka
uukka - lusikka
anspu - ambulanssi
taatti - salaatti
raastu - raejuusto
puipäi - toisinpäin/nurinpäin
piittu - pinaattilettu
amppi - kilpikonna/ampiainen
manskuta - mansikka, mandariini, mangusti, juu kaikki nämä kolme ovat manskuta
mummo - eräs päiväkodin täti

Näistä pitkäikäisin on ehdottomasti tuo troto. Kenelläkään ei ole hajua, mistä sanasta pojat sen ovat johtaneet, mutta peräkärry on ollut alusta lähtien troto. Samaan kastiin menee kyllä tuo mummo, päiväkodissakin ovat kyselleet, että kuka ihme on mummo. En kyllä ole vielä kehdannut sanoa, että se kuule tarkoittaa ihan sinua itseäsi...Eläinten nimet pojilla ovat tosi hyvin hallussa, kiitos Tinga Tinga -ohjelman, viimeisimpänä tulokkaana onkin tuo mangusti. Jotain hyötyä siis siitä pahuuden telkkaristakin! Kulkuneuvot, ruokalajit, värit, numerot 1-10 ja vaatekappaleet ovat nekin kaikki tuttuja juttuja.

Uusimpana juttuna viime aikoina on poikien puheeseen tulleet kysymyssanat. Mikä, miksi, ketä, missä ja mitä viljellään välillä vähän liikaakin ja kaikki asiat ovat nykyään ihan hirveän mielenkiintoisia. Voitte varmasti kuvitella, millainen on meidän kauppareissu nykyään! Mitä ostetaan, mikä toi on, mihin mennään, mitä vielä ostetaan, missä maidot on, ketä toi on, miksi ei osteta jätskiä...Aavistuksen rasittavaa, mutta niin hellyyttävää.

Meillä siis nykyään voidaan harrastaa ihan jo keskusteluja. Monista asioista jutellaan päivän päätteeksi ja kerrataan menneitä tapahtumia, useimmiten vielä ihan järkevästi ja pitkän kaavan kautta. Poikien puheen kehitys on ollut niin ihanaa ja huimaa viimeisen vuoden aikana, että itseä alkaa jo ihan hirvittää, miten isoja poikia meillä oikein asuukaan. Eilenkin Aapo sanoi yhtäkkiä iltapäivällä, että minä ikävöin isiä. Siinä kohtaa meinasi kyllä äitilläkin sydän sulaa, tunteiden ilmaisu onkin yksi ihanimmista asioista, mitä pojat ovat oppineet. Äiti on minun kaveri ja Eino on äitin kulta, en vaan kestä.

Vaikka pikkuiset höpöttäjät voisivat joskus olla hetken hiljaa, on se silti maailman suloisinta, kun yöllä poikien huoneesta kuuluu äiti yksi pusu vielä, tule viekkuun. 

 

ps. muistathan osallistua kalenteri -arvontaan, vielä on pari päivää aikaa jäljellä ;)

10 kommenttia:

  1. Hauskaa, että kirjaat ylös nuo omaperäisyydet. Meidän nuorimmaiset vielä aikas isoinakin "tälyttivät" koiraa ja heistä se oli oikein kuvaava sana koiran kävelyttämiseen. Toisen kummitäti sitä aikansa ihmetteli ja sitten lopulta kysyi, mitä ihmettä se tarkoittaa. Luovuutta! Hyvää viikonvaihdetta! Muista Tiirinkosken Tehdas. tuikku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan ;) yksi mikä unohtui listasta on "tuija"! Se tarkoittaa toinen-sanaa. Leppoisaa viikonloppua myös teille :)

      Poista
  2. Kuulepa bebé mama, mun blogissa on sulle haaste ;) Käypä kurkkaamassa <3

    VastaaPoista
  3. :). Toi on niin tuttua : äiti ketä toi on? Äitihän tietysti tuntee kaikki! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai teilläkin! :) eikö ole ihanaa kun kaikki pitää kyseenalaistaa? :D

      Poista
  4. Mun piti tähän jo aiemmin kommentoida, että meillä myös poika kysyy kaikista vastaantulijoista kuka toi on ja kun en tiedä, niin poika vastaa itse, että "jonkun äiti" tai "joku mies"! Toinen jatkuva kysymys on "minne mennään?" sympaattista, mutta välillä kovin rasittavaa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille on näiden lisäksi tullut vielä kysymysarsenaaliin mukaan "mitä muuta vielä?". Eli selkeästikään mikään ei riitä :D mutta se uteliaisuus on kyllä ihanaa!

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!