maanantai 8. syyskuuta 2014

V niin kuin...

Nyt on tapahtunut jotain ihan kummallista! Käväisin viikonloppuna Marimekon myymälässä ja mukaan lähti seuraavaa: Siirtolapuutarhaa violettina vahakankaana. Samassa lauseessa kaksi v-kirjaimella alkavaa sanaa, joita en uskonut ikimaailmassa mahtuvan meidän kotiin.


Ensinnäkin vahakangas, no never, tyylittömintä ikinä! Noh kas kummaa, kaksi lasta ja uuden karhea ruokailuryhmä, pettämätön yhdistelmä täyteen katastrofiin. Siispä jokin ratkaisu oli keksittävä. Ensinnäkin pöytälevyn päälle teetettiin lasi, jonka päälle haluttiin arkipäiviksi vielä lisäsuojaksi vahakangas. Pojat hakkaamassa haarukalla pöytälevyä ja lasia, ei kiitos. Aikani metsästettyäni sopivaa (ts. minun silmälleni kelpaavaa) vahakangasta, päätin sijoittaa siihen vähän enemmän ja käänsin askeleet kohti Marimekkoa. Muualla tarjonta oli luokkaa mikkihiiri ja vaaleanpunainen ruusukimppu, joten selkispä sekin, että halvalla ei saa hienoa. Kuitenkin fakta on se, että enemmän niitä arkipäiviä on mitä juhlia, joten pakostakin sitä vahakangasta joutuu katselemaan. Ja mielummin kyllä katselen jotain, joka edes jollain tapaa miellyttää silmää. No selvähän se oli, että Marimekko ei petä, sieltä se täydellinen vahakangas sitten löytyi.


Mutta miksi ihmeessä sitten violetti? No ihan vain siksi, että rakastuin siihen heti. Ensinnäkin Siirtolapuutarha -kuosi nyt oli ilmiselvä valinta, sillä meiltä löytyy sitä niin astioista kuin tekstiileistäkin. Ja toiseksi se violetti nyt vain iski ja lujaa. Vähän jo uumoilin tätä violetti-maniaa loppukesästä, kun postailin niistä inkaliljoista. Mutta enpä silti oikeasti uskonut, että tosissani toisin sisustukseen väripilkkuna violettia. Näin silti kävi ja huomenna ajattelin lähteä hakemaan vähän lisää violettia kangasta ja ommella sohvalle uudet tyynyt. Pari violettia kynttilää pitäisi myös saada syksyn pimeneviin iltoihin ja ehkä vessaankin löytää tiensä uudet pyyhkeet. More purple please!


No ilmeisesti karma is a bitch ja nyt meillä on uuden ruokapöydän päälle violetti vahakangas, vaikka aina olen vannonut kahta asiaa. Ei vahakangasta eikä varsinkaan violettia. Tästä lähin pidän suuni tiukasti kiinni enkä lupaa enää mitään. Paitsi sen, että pinkkiä ei meillä koskaan nähdä muualla kuin siivouskaapissa...

6 kommenttia:

  1. Vannomatta paras ja hyvältä näyttää kumpikin V ;)

    VastaaPoista
  2. Hei, oon ihan samaa mieltä ollu violetista! :-D Mikäköhän siinä nyt on, kun tuntuu iskevän täälläkin päässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä osais vaatteissa käyttää, mutta sisustuksessa on aivan bueno! :)

      Poista
  3. On kyllä hieno kuosi :) jos joskus alkaa kyllästyttää, niin löysin anttilasta valkoista vahakangasta, jossa oli hieman eri valkoisella jotain jaqardikuviota. Ihan nätti vahakankaaksi, tosin mulla se on käytössä nimenomaan juhlissa, eli ryyppyjuhlissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai löysit? Mä kolusin kaikki mahdolliset läpi enkä löytänyt mitään omille silmille kelpaavaa :D Mutta Marimekkoon voi luottaa!

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!