perjantai 31. tammikuuta 2014

Miksi blogi?

Miks sä pidät blogia? Miten sä ehdit kirjoittaa? Miks sä haluat jakaa teidän elämän kaikille?
Miks miks miks miks?

Aloitin blogin kirjoittamisen puolisen vuotta sitten kesällä. Jo pitkään olin kypsytellyt ajatusta blogin aloittelusta milloin mistäkin syystä, mutta ensinnäkin pojat eivät antaneet kovinkaan paljon aikaa ylimääräisille harrastuksille, ja toiseksi en vain saanut aikaiseksi. Kun sitten blogin vihdoin aloitin, en kertonut siitä kellekään lukuunottamatta siskoani, mutta hänellekin vannotin ettei asiasta saa kertoa. Ehkä tavallaan kuitenkin häpesin blogiani. 

Jonkin aikaa tätä salailua kesti, mutta sitten huomasin saavani lukijoita. Eräänä päivänä menin lipsauttamaan J-P:n siskolle blogista, ja siitä se sana sitten lähti kiertämään. Ja kuinka ollakaan, varsinkin sukulaiset olivat blogista hyvinkin iloisia, saihan sitä kautta seurattua meidän elämää. Tajusin, ettei blogissani ollutkaan mitään häpeämisen aihetta, se oli loistoidea! Tämän jälkeen saatoin myös joskus mainostaa blogiani muiden blogeissa ja lisäsin meidät blogilistalle. Edelleen kuitenkin yritän välttää blogin väkinäistä tuputtamista enkä edelleenkään kirjoita blogia lukijoita kalastellen. Valitan.

Toki lukijat ovat tärkeitä blogin kannalta ja jokaisesta lukijasta olen onnellinen. Tavoitteenani ei ole kuitenkaan haalimalla haalia lukijoita kyseenalaisin keinoin eikä miellyttää kaikkia ruudun toisella puolella olevia. Kirjoitan blogia omaksi ilokseni ja olen tyytyväinen, jos sitä joku jaksaa lukea. Toki olisi todella hienoa joskus saada blogille lisääkin näkyvyyttä, mutta tämä riittää toistaiseksi. Ihan mahtavaahan tämä on, että päivittäinen kävijämäärä lähentelee joinain päivinä tuhatta ja rekisteröityneitä lukijoitakin alkaa olla parisen kymmentä. Nöyräksi vetää, että meikän jutut jotakuta kiinnostaa ja toivottavasti lukijoiden mielenkiinto säilyy tästä eteenpäinkin. Jos on jotain asioita, joita haluaisitte blogista lukea tai jokin juttu on jäänyt vaivaamaan, kerrottehan heti? 

Aikataulusta sitten. Kirjoitan blogia lähinnä poikien päiväunien aikaan, eli toisinaan aikaa blogille jää puoli tuntia, toisinaan enemmän. Päivittäistä postaustahtia siis tuskin tulette näkemään. Usein saatan näpytellä puhelimella jotain luonnosta päivän mittaan, jos aikaa ja mielenkiintoa löytyy, pojista riippuen. Olen kuitenkin sen verran visuaalinen ihminen, että haluan viimeistellä tekstit tietokoneella, jotta kappalejako sun muut jutut miellyttävät silmää. Iltaisin ja viikonloppuisin pyhitän aikani perheelle, poislukien esimerkiksi miehen jääkiekkopelit tai muut harrastukset. Silloin minäkin harrastan tätä blogia! 

Blogi on tosiaan vain siis harrastus, mutta ihan älytön voimavara. Kirjoittaessa aivot voi heittää narikkaan ja unohtaa hetkeksi päivän kiireen ja tohinan. Olen myös huomannut, että tänne blogiin on paljon helpompi kirjoittaa vaikeistakin asioista kuin sanoa suoraan kasvotusten, että olen väsynyt. Minulla on siis ehkä tapana vähän silotella asioita, kun joku kyselee meidän arjesta. Ehkä blogin ansiosta olenkin saanut osakseni lisää myötätuntoa sukulaisilta ja ystäviltä. Vertaistuesta puhumattakaan, kiitos siis teille ihanista kommenteista!

Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman todenmukaisesti ja rehellisesti meidän arjesta. En itse tykkää lukea blogeja, joissa asiat kaunistellaan ja kaikki on niin ihanaavaaleanpunaistaunelmaa, joten miksi kaunistelisin itsekään. Kuitenkaan jokaisesta kakkagatesta tai parisuhdekärhämästä en tänne viitsi avautua, säästetään jotain näiden seinien sisäpuolellekin. Myös tietyt asiat, kuten elämänkatsomus tai raha eivät mielestäni kuulu blogimaailmaan, joten niistä en myöskään täällä keskustele. Aina saa kysyä, on sitten eri asia vastaanko. Pyrin myös käyttämään kuvia ja tekstiä sopivassa suhteessa, laatu nyt välillä on mitä on. Tämä blogi kertookin nimenomaan meidän arjesta ja minun mielipiteistäni, joten niistä on aivan turha vetää sen ihmeempiä johtopäätöksiä.

Blogin suhteen yritän pitää yllä myös tietynlaista yksityisyyttä. Pojista välttelen suoria kasvokuvia ja mies ei ole antanut lupaa julkaista itsestään kuvia tai nimeä. Paljon ei tietenkään tarvitse taustatyötä tehdä, että hoksaa ketä me ollaan, mutta jätän sen vaivan kuitenkin teille uteliaille. Ja mitä pidempään meitä on seurannut, sitä paremmin meidät onkin jo oppinut tuntemaan. Äiti, isi, Aapo ja Eino.

Ainoa asia, jonka blogin suhteen koen tällä hetkellä negatiiviseksi on se, kun soitellaan esimerkiksi äitini kanssa. Vaihdetaan päivän kuulumiset ja höpistään turhia. Kerron kuinka olimme pulkkailemassa tai että Aapolle on puhjennut kahdeksas hammas. Uudet rattaat on otettu käyttöön ja uusia vaatehankintoja on tehty. Tähän äitini vastaa, että tiedän, luin sen jo sun blogista.

6 kommenttia:

  1. Kuten olet saattanut arvata, pidän paljon blogistasi :) Se on toiselle monikolle vertaistuki, etenkin kun ukkomme ovat lähes samanikäisiä. Minä kirjoitan kutsutuille sen vuoksi, että pienellä paikkakunnalla en halua, että oppilaat ja heidän vanhempansa pääsevät arkeamme seuraamaan. Tarpeeksi pienellä paikkakunnalla jo kauppareissulla huomaa, että osa tunnistaa. Sillä ei ole siis muuten väliä, mutta sillä on, että yksityisyys säilyy :) Koti on koti, vaikka muuten avoin olenkin. Nämä blogit ovat niin huippuja juttuja. En käsitä, miten selvisin vauvavuoden ilman yhtäkään monikkoblogia! Olen niin onnellinen, että blogiisi olen "eksynyt" :) Vertaistukea parhaimmillaan! Kiitos siis siitä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Maikki ♥ Ihanaa, että eksyit tänne ja vielä ihanampaa, että saan seurata teidänkin elämää!

      Poista
  2. Joo toi on ärsyttävää, että joo tiedän luin blogista.. :D

    ihana kun kirjotat! Sun blogi on yksi mun suosikeista! Onko itserakkaasti sanottu, että olet ihan huippu? ; D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ sitten mäkin olen itserakas, sillä säkin olet ihan huippu :D niin ihanaa, että ollaan "törmätty" toisiimme!

      Poista
  3. Mäkin tykkään sun blogista. Tekstit voisivat olla suoraan meidän monikkoarjesta. Ja ihana sattuma, teilläkin on Eino ❤ Toinen meidän pojista on myös Eino :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat ♥ Oonkin miettinyt, että mitkä teidän poikien nimet voisi olla! Itseasiassa tiedän parit muutkin kaksoset, joista toinen on Eino! :)

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!