maanantai 30. joulukuuta 2013

Paluu arkeen

Joulu saatiin vietettyä kunnialla ja on taas aika palata tuttuun ja turvalliseen arkeen täällä talonpuolikkaassa. Isi palasi töihin viikon joululomaltaan ja itse palailen pikkuhiljaa elävien kirjoihin eilisen pöntön halailun jäljiltä. Me kolme siis opetellaan taas nauttimaan toistemme laadukkaasta seurasta päivisin. Viikko sitten aatonaattoiltana auto pakattiin täyteen lahjaa, vaatetta ja poikaa, ja lähdettiin ajamaan kohti eteläisempää Suomea. Pojat nukahtivat yöunille autoon, joten matka meni ihanan rauhallisissa tunnelmissa. Sen sijaan tulevista päivistä rauha oli melkolailla kaukana, kun pojat päättivät laittaa päälle oikein kunnon menovaihteen, jota luonnollisesti seurasi kiukkuvaihe niin ilta-, yö- kuin aamukiukkuineen. Hohhoh...


Joka tapauksessa joulu oli varmasti ainakin poikien näkökulmasta ihan superkivaa aikaa, ja olihan meillä vanhemmillakin ihan hauskaa. Ehkä sitten ensi jouluna pystyy jo hieman rauhoittumaan ja rentoutumaan (toiveajattelua..?). Tapaninpäivänä alkoi itse kukin väsähtää siihen malliin, että päätettiin illalla lähteä jo kotia kohti. Perjantai laitettiin vielä reissurähjääntymisen piikkiin, mutta lauantaina oltiin jo entisissä rutiineissa kiinni. Unien ja ruokailujen suhteen talonpuolikkassa vallitseekin siis jälleen normaalitila!  

Joulufiilistä laski poikien perässäjuoksemisen lisäksi osaltaan myös sää: vettä, vettä, vettä ja vettä. Pulkkailut on toistaiseksi vain haaveunta ja aattoaamuna paketeista paljastuneet lumiaurausrekkahärdellit auraavat lumen sijasta hiekkaa. Hei oikeasti, joulukuun 30. päivä ja ulkona on viisi astetta lämmintä! Kurahousut on siis kaivettu talvijemmasta, ja olenkin pohtinut josko pitäisi lähteä kumisaapasostoksille. Edes se sentin kerros lunta tekisi paljon tähän orastavaan talvimasennukseen. Enpä muista koska aurinko olisi viimeksi viitsinyt näyttäytyä tai aamulla herätessä olisi ollut mukava nousta sängystä ylös ja avata sälekaihtimet. Jos ei kerran talvi tule, niin kesän olisi parasta tulla ajoissa!


Kaiken sen lahjavuoren, puuronsyönnin, kinkkuähkyn, tonttujen, syöntilakkoilun, yöheräämisten, matkapahoinvoinnin ja herkuttelun jälkeen on ollut taas ihan kiva palata kotiin. Viikonloppu sujui lähinnä uusiin leluihin tutustuessa niin meillä vanhemmilla, mutta myös tietenkin pojilla. Alemyynnit on käyty tsekkaamassa sekä legosysteemit ja muut uudet tuttavuudet ovat olleet jo kovassa käytössä, unohtamatta tietenkään tuon loputtomalta tuntuvan pyykkivuoren selvittämistä. Pesukone hurisee jatkuvasti ja talon(puolikkaan)korkuinen puhtaiden pyykkien kasa odottaa viikkaajaansa. Mikä onni onkaan, että meille on kotiutunut kuivausrumpu! Äidin paras ystävä heti kahvikupin jälkeen.


Kuten on varmasti tullut jo selväksi, olen aivan ehdottomasti jouluihminen, mutta nyt täytyy rehellisesti myöntää, että olen tosi onnellinen joulun ollessa ohi. Lahjastressi ja jouluperinteiden pakonomainen vaaliminen saa nyt kyllä väistyä tulevan uuden vuoden tieltä. Joulutortut korvataan korvapuusteilla, lanttulaatikon sijaan uunissa valmistuu makaroniversio ja punaisten kynttilöiden tilalle laitetaan valkoiset. Mutta annetaan tonttujen hyppiä vielä hetki. Niin ja kinkun nro 2 paistua uunissa...
 
No jos nyt joulun kunniaksi...

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulupurkkeja, joulukortteja ja joulupaketteja!

Itselläni on aina jouluisin jokin 'teema', jonka ympärille kortit ja paketointi keskittyy. Viime jouluna vallitsi valkoinen ja hopea, edellisjouluna oli paketit ja kortit punavalkoisia. Tänä vuonna teemana on näköjään kierrätys. Eli korttipohjina on kierrätyskartonki, päälle vähän juuttikangasta sekä -narua. Joulukorttien kuoret sen sijaan koristelin washiteipeillä, jotka tilasin Teippitarhasta. Ja voi miten ihanat nuo tämän vuoden joulumerkit ovatkaan! Lahjat kääritään kierrätyspaperiin ja naruna on niissäkin juuttinaru. Itselleni epätyypilliseen tapaan värinä on siis aika pitkälti ruskea. Ja ainakin itse tykkään näistä! Mitä mieltä olette, onko liian pliisua?





Meillä on ollut tapana antaa muutamille sukulaisille jokin pikkuinen joulumuistaminen, usein olen esimerkiksi leiponut jotakin jouluherkkua tai viety pieni joulukukkanen aattona. Tänä vuonna väkersin tällaiset "jauhopurkit", joiden sisällöstä saa itse leipoa piparimuffinseja vain paria ainesosaa lisäämällä. Sen lisäksi, että purkin sisältö on herkullinen, on myös ulkonäkö aika makea! Kiitos kuuluu Einon toiselle kummitädille, jolta törkeästi kopion idean viime vuodelta. Testasin tottakai muffinsit tässä ennen joulua (kahteenkin otteeseen..), ja en kestä miten hyviä niistä tuli! Maistuvat aivan raa'alle piparitaikinalle :D Eli nam nam!



Piparimuffinsit

4 dl vehnäjauhoja
1 rkl piparkakkumaustetta
1 dl sokeria
1 dl ruisjauhoja
2 dl fariinisokeria/siirappia/ruokosokeria
2 tl soodaa

3 dl jogurttia/piimää
1 dl sulaa voita/öljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään.
Lisää jogurtti/piimä sekä rasva.
Sekoita tasaiseksi ja lusikoi muffinsivuokiin.
Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.
Jäähtyneet muffinsit voi kuorruttaa esimerkiksi piparkakkumausteella maustetulla kermavaahdolla.



Purkkeihin käytin ruokosokeria, sillä fariinisokeri kovettuu todella nopeasti. Silti suosittelen kyllä ennemmin fariinisokeria, sillä koe-erä numero 1, jossa käytin fariinisokeria, oli ehdottomasti kaikkein paras! Purkin kyljen teksti on tehty lasitussilla ja poltettu pintaan, joten purkit kestävät konepesuakin ilman, että teksti häviää. Ensi jouluna lahjansaaja voisi laittaa niihin vaikkapa erilaisia pähkinöitä, tai sitten yksinkertaisesti laittaa hyvän kiertämään! 

Blogi taukoilee nyt joulunpyhät, ja ajattelinkin, että saatte näin joulun kunniaksi esittää toiveita siitä, mitä haluaisitte ensi vuonna täältä lueskella. Tai kenties parannusehdotuksia, ruusuja tai risuja. Sana on teidän! Talonpuolikas "hiljenee" nyt joulunviettoon ja koko meidän poppoo toivottaa teille  

rauhallista ja rakkaudentäyteistä joulua!

perjantai 20. joulukuuta 2013

HopLopHopLop!

Siskoni on ollut nyt muutaman päivän täällä meillä leikittämässä poikia, ja eilen iltapäivällä tehtiin retki Ideaparkin HopLoppiin. Muutaman kerran aikaisemmin olen käynyt siellä kummipojan kanssa, mutta meidän pojille tämä oli ihan ensimmäinen HopLop-kokemus. Ja kyllä nautittiin! Remuamista ja temmeltämistä sydämen kyllyydestä, ja tuli meille vahtijoillekin hiki poikien perässä juoksemisesta.

Pienille yksivuotiaille tekemistä riitti ihan tarpeeksi eikä poikia olisi saanut millään lähtemään sieltä pois. Alkuun Aapo oli ehkä hieman varautunut ja katseli meitä aikuisia siihen malliin, että saanko äiti muka oikeasti mennä täällä miten haluan? Eino sen sijaan näytti hyvää esimerkkiä ja paineli pää kolmantena jalkana edestakaisin pitkin ja poikin. Pari tuntia riehumista riitti ainakin meille vahtijoille, ja siinä ajassa tuli käytyä läpi niin pallomeret kuin polkuautotkin. Laskettiinpa muutamaan otteeseen isojen lasten liukumäestäkin! Pomppulinnaan poikia ei saatu houkuteltua, mutta karusellit sen sijaan olivat ihan huippujuttuja. Vai eikö teistäkin olisi jättekiva päästä pingun tai oravan selkään?  

HopLoppailun jälkeen käytiin vielä nopeasti pyörähtämässä parissa kaupassa, ja ilmeisen väsyneitä sällit alkoivat jo ollakin, sillä pahemmilta kyllästymishuudoilta vältyttiin. Ja illalla meistä itse kukin nukahti samantien päät tyynyyn laittaessa. Aapo sen sijaan päätti aloittaa aamuyöstä kunnon shown, ja loppuyön nukuinkin lastenhuoneen lattialla Aapoa kädestä kiinni pitäen. Ne on ne kirotut kulmahampaat...

Suosittelen HopLoppia kyllä tosi lämpimästi kaikille pienten lasten vanhemmille! Oiva keino väsyttää lapset ja kuluttaa muutama tunti poissa kotoa. Paras vaihtoehtohan olisi se, että isä menisi lasten kanssa remuamaan sillä välin, kun äiti käy shoppailemassa! Tosin kaksosten kanssa kaksi silmäparia vahtimassa on kyllä aika ehdoton. HopLopista löytyi erillinen naperopuoli, jossa oli pienemmille lapsille tarkoitettuja laitteita, kuten miniliukumäki, pieni pallomeri ja temppuratoja minikoossa. Mutta oltiin me myös siellä "isojen" puolella ajamassa polkuautoja ja uimassa isommassa pallomeressä.

Ehkäpä me tässä joululoman aikana viedään vielä isikin HopLoppaamaan, ainakin pojat lähtevät varmasti enemmän kuin mielellään sinne uudemmankin kerran. Onhan se ihan huippua, että tuollainen paikka löytyy ihan kävelymatkan päässä meiltä, vaikkakin 8,50e per lapsi tuntuukin aavistuksen suolaiselta useasti käytynä. Joka tapauksessa meillä oli tosi hauskaa, todistakoon sen  seuraava kuvaoksennus...

 



 

torstai 19. joulukuuta 2013

Kerta kiellon päälle..ja toinenkin!

Vaikka kuinka vannoin, etten aio ostaa yhtään jouluvaloja ennen joulua, niin kappas vain! Ulos oli kuitenkin pakko saada jotain pientä ja olohuonekin kaipasi lisää joulutunnelmaa. Sain myös aikaiseksi askarreltua sen viirisysteemin, mistä puhuin. Vanhat joulupaperijämät kierrätykseen, vähän juuttinarua ja eikon seinälle. Ehkä teen vielä toisen keittiöön, kuka tietää. Mutta ei enempää, lupaan!



Nyt me lähdetään HopLoppiin rymyämään! Se o moro!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Mami tuunaa

Olen jo kertaalleen maalannut tämän arkun punaisesta ruskeaksi, mutta päätin taas vaihtaa väriä. No valkoista tottakai! Naisilla on oikeus muuttaa mieltään, vai miksi muuten kaupoissa olisi palautusoikeus..? En ainakaan tiedä, että miehillä olisi tapana pahemmin tavaroita palautella..

Arkun sijainti tulee olemaan luultavimmin ainakin toistaiseksi poikien huoneessa tai sitten yläkerran "aulatilassa". Joka tapauksessa tästä tuli ainakin omaan silmääni tosi kiva, tuo pehmuste on vielä pisteenä iin päälle, kuten eräs suunnittelija telkkarissa aina sanoo. Mitäs sitä seuraavaksi tuunattaisiin?


Viiksiä, enkeleitä ja jumpsuit!

Viime aikoina on tullut ostettua aika vähän pojille mitään uutta vaatetta, mutta lauantaiselta joulutorivisiitiltä mukaan lähti parit yli-ihanat viiksipaidat. Tällä hetkellä pojat seikkailee jo koossa 86, ja sen koon vaatteita meillä on ollut aika hyvin jemmassa, joten ei ole tarvinnut pahemmin uutta ostella. Myös tulevaa joulua (ja alennusmyyntejä) silmällä pitäen en ole koennut tarpeelliseksi hankkia lisää kaapintäytettä. Toki päivittäin kuluu useampi vaatekerta, mutta vielä ei ole tullut tilannetta, jossa vaatteet olisivat loppuneet kesken.

Osittain tähän ostopaussiin on syynä myös kivojen vaatteiden vähyys. Jotenkin tuntuu, ettei koossa 86 tai 92 ole enää niin kivoja vaatteita mitä oli edellisissä kokoluokissa. On vaan sitä iänikuista angryä, hevisaurusta tai muita printtihommia. Ja en vain tykkää! Kaikki kivat vaatteet ovat siis jääneet sinne vauvaosastolle. Printtiviidakon lisäksi hinta nousee vaatteissa aika reippaasti, alle kympillä harvemmin saa edes peruspaitaa tai housuja. Siksipä kaikki mahdolliset alekupongit ja tyrkkytarjoukset käytetään enemmän kuin mieluusti. Ilmeisesti lastenvaatteissa sentin kasvu tarkoittaa euron korotusta hintaan. Epäreilua.

Kappahl 9,95e / kpl
Poikien huoneeseen on tullut uutta ilmettä viime aikoina eräästä tuunausprojektista (siitä lisää myöhemmin) sekä uusista tyynynpäällisistä. Pojat viihtyvät entistä enemmän yläkerrassa leikkimässä, joten on itsellekin ihan kiva vähän panostaa senkin puolen sisustukseen. Siinä vaiheessa, kun pojat siirtyvät junnusänkyihin nukkumaan on taas aika uudistaa, mutta siihen asti lastenhuone alkaa olla jo melkosen valmis ja täynnä. Uusi lamppu tosin pitäisi jostain keksiä, sillä nykyinen Ikean varjostin ei vaan jotenkin huoneeseen sovi. Ehkä plafondi on sittenkin parempi vaihtoehto.

Ellos
Olen joskus vannonut etten ikimaailmassa osta niitä surullisen kuuluisia onepiecejä, jumpsuitteja, potkupukuja, tiedätte kyllä... Itselleni en todellakaan aio ostaa, mutta sen verran oli joustettava, että pojille tilasin! Nämä ovat myös tosi käytännölliset automatkoille ja toppahaalarin alle. Ja voi elämä, miten suloiset pikku hiihtelijät pojista tulikaan ♥

Bogi Baby / Stockmann 19,95e / kpl
 


maanantai 16. joulukuuta 2013

Viikonlopun tunnelmia

Perjantai-illan tapaan siipiä, lauantaina joulutoria ja jouluostoksia Tampereella, sunnuntaina oleilua, ulkoilua ja vieraita. Ja nyt onkin jo maanantai, joten siinä se viikonloppu taas menikin. Miksei aikaa voisi joskus vain pysäyttää tai elää tietyt hetket uudelleen?










torstai 12. joulukuuta 2013

Äiti öh öh!




Molemmat pojat roikkuivat keittiön ikkunassa ja öhkivät. Oravahan se siellä meidän terassilla! Naapurin puolella on lintulauta, jossa kurre käy lounastamassa, ja tekee siis vierailuja myös meidän puolelle. Pojat ovat aina ihan innoissaan, kun orava pomppii pitkin pihaa ja varsinkin, jos se tulee vielä istuskelemaan terassille! Tällä kertaa myös äiti oli tilanteen tasalla ja sai napattua vihdoin kuvia tästä meidän karvaisesta ystävästä.



Nykyään melkein kaikki on siis öh öh. Sitä huudetaan, kun halutaan maitoa tai muroja. Äiti vaihtaa vaipan, kunhan vain öhkitään. Öh öh, kun ulkona on jotain katsomisen arvoista tai ollaan tehty jotain hassua. Toisinaan kestää hiukan aikaa äitiltä tai isiltä tajuta, mitä öhkinnällä halutaan, joten pojat voisivat kyllä pikkuhiljaa oppia asioiden ihan oikeitakin nimiä. Tai siis niiden muutamien lisäksi. 

Pyrrä = auto
äiti = äiti
kissa = pissa
anna = anna
ottaa = ottaa
heitä = pallo
taa = tonttu
aitoo = maito
kish = kirja
vaa = avaa
tom = tomi traktori = mikä tahansa traktori

Tässä joitakin tänä aamuna kuultuja. Tottakai sanavarastoon kuuluu myös mm. isi ja eli yhteismerkitys sedille ja tädeille. Elekieltä pojat harrastavat paljon enemmän kuin verbaalista sanomista. Pään pudistus ja nyökkäys on jo ihan tuttuja sekä tietysti heilutus, niin imurille kaappiin laitettaessa kuin myös nukkumaan mennessä. Kaikki tontut on moikattava ennen päiväunia ja yöunia. Vaippaa osoitetaan, kun siellä on kakka ja peppu heiluu, kun halutaan kuunnella musiikkia. Kodinhoitohuoneen ovea hakataan, jos tekisi mieli mennä ulos ja lipaston laatikossa roikkuminen tarkoittaa, että olisi aika lukea kirjaa. Lapset on välillä aika hassuja (tai sitten vaan ehdollistettuja..?).

Ei muuta kuin öh öh öh ja mukavaa torstaipäivää kaikille!

tiistai 10. joulukuuta 2013

Talvivarusteet testissä

Nyt ollaan kohta kuukauden ajan saatu pitää meidän ihania talvivaatteita, ja voisin kehua ne maasta taivaisiin! En keksi kyllä mitään moitittavaa, Molot toimii :D Heh, en vaan pääse yli tosta merkin nimestä! Paha piirre olla kaksimielinen...





Tuplavetoketjujen ansiosta ollaan jopa säilytty pahemmilta pukemisraivareilta eikä olla vielä tarvittu alle fleecepukuja, joten lämpöiset ovat. Eräs päivä Aapo jopa makasi mahallaan vesilammikossa ja säilyi täysin kuivana! Ihan älyttömät plussat saa myös jalkalenksut, jotka ovat kumiset eivätkä sellaiset peruskuminauhaiset. Olihan nämä aika iso sijoitus yhden talven varalle, mutta mielummin ostan sitten yhdet loistopuvut kuin monet ihanookoot. Heijastimet on myös tosi hyvät ja niitä on paljon! 





Myös Vikingit ovat pelittäneet tähän mennessä mainiosti. Vesikelit ja pakkaset on koettu ja kuivana ja lämpimänä on pikkuvarpaat pysyneet, joten ihan kiitettävän arvosanan saavat nämäkin. Ehkä ihan ainoa miinus tulee siitä, että kengät eivät kuivu kovin nopeaan tahtiin tavallisessa huoneilmassa. Mutta se on loppupeleissä aika pientä, kun esimerkiksi hiustenkuivain on keksitty!



Hanskoina pojilla on TähtiJonathania ja HCKidsiä vetoketjuversioina sekä ihan taviksina. Aapo pistää kädet samantien nyrkkiin hanskoja puettaessa, joten nuo vetoketjulliset oli vähän pakkohankinta. Eipä oikeastaan näistäkään löydy moitittavaa, perushalpisrukkaset. Näitä kuitenkin täytyy olla monet, joten panostin lähinnä määrään enkä niinkään laatuun. Tai no Jonathanit on kyllä myös tosi laadukkaan oloiset.



Myös äitillä on uutta talvivarustusta. Nimittäin 15 euron toppahousut Cittarin alerekistä! En omistanut ollenkaan sellaisia kevyttoppiksia, joten kun nämä tulivat vastaan, ne myös lähtivät mukaan. Kovemmille pakkaskeleille kaapista löytyy paksut lautailuhousut sekä Peakin takki, toistaiseksi Everestin softshell on riittänyt, kunhan alle pukee riittävästi. Kengistä on otettu käyttöön jo talvikamppeet ja suosikkina tietysti Adidaksen tennarit. Talvikenkäpussista löytyikin yllättävän monet kengät, joten ehkä tältä talvelta jää kenkävaraston täydentäminen väliin. Olin ihan unohtanut jo muutamat ihanuudet!


Ja tiedoksi vain kaikille muillekin kuntoilustopin tehneille (jep, nyt ei nappaa..), kahden kymmenkiloisen vetäminen pulkissa pitkin hiekoitettua ylämäkeä on melkosen hyvää treeniä! Voi pohkeet...


ps. laitoin meidän vk-haalarit myyntiin Facen kirppikselle, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin ilmoittele itsestäsi ;)